Vuosien varrella TV-draamasarjat ovat muuttuneet suuntaan jos toiseen useampaankin kertaan ja enemmän kuin on varmasti edes mahdollista laskea. Nykyisin suurin osa draamasarjoista on jatkosarjoja, joita täytyy seurata hyvinkin intensiivisesti tai muuten putoaa helposti kärryiltä. Hyvä puoli näissä sen sijaan on se, että juoni on yhtäläinen ja jatkuva. Toisaalta on olemassa myös niitä sarjoja, joita voi seurata tippumatta kärryiltä, vaikka yksi tai kaksikin jaksoa jäisi välistä. Näissä huono puoli taas on vastaava – juoni ei välttämättä ole erityisen yhtenäinen, kun jaksoista on pyritty tekemään mahdollisimman hyvin itsenäisesti toimivia.
Olen itse seurannut useampaa sarjaa alkaen Salatuista elämistä mitä erilaisimpiin rikostutkintasarjoihin. Erityisesti pidin aikoinaan Suomessakin näytetystä Pako-sarjasta, vaikka sen myöhemmät tuotantokaudet eivät enää olleetkaan yhtä hyviä kuin ensimmäinen. Uusimmista sarjoista olen seurannut aktiivisesti muiden muassa Hannibalia, jonka ensimmäinen (ja toistaiseksi ainut Suomessa esitetty kausi) perustuu löyhästi Thomas Harrisin romaaneihin samaisesta hahmosta. Mielestäni tämä sarja on kaikinpuolin mainio – sen traileri herätti aikoinaan Hannibal-fanin mielenkiinnon välittömästi, siitä tuli aina tunne, että seuraavakin jakso on pakko nähdä, sarjan hahmot ovat persoonallisia ja mielenkiintoisia. Henkilökohtaisesti pidän tästä sarjasta erityisesti sen juonen vuoksi, mutta myös siksi, että vaikka juoni jatkuu jaksosta toiseen, se silti etenee tarpeeksi hitaasti, jotta yhden jakson välistä jääminen ei haittaa. Lisäksi hahmot kehittyvät sopivaa tahtia, jotta ne eivät jää tylsästi seisomaan paikalleen, eikä tarina myöskään siksi polje paikallaan. Sarja seuraa myös riittävän uskollisesti kirjan ja elokuvien maailmaa, jotta niihin perehtynyt katsoja ei jää liikaa laskeskelemaan eroavaisuuksia.
Ehdottomasti kuitenkin yksi parhaita tämän kyseisen sarjan ominaisuuksia on se, että se tarjoaa jatkuvasti katsojalle uutta ajateltavaa. Mukaan liittyy perinteiseen rikossarjatyyliin lähes joka jaksossa uusi lyhyesti vieraileva hahmo, joista kukaan ei kuitenkaan vie liikaa huomiota sarjan päähenkilöiltä.
Omasta mielestäni tätä sarjaa voisi lähes verrata elokuvaan, sillä ainakin laadultaan se on huomattavasti parempi kuin osa näkemistäni elokuvista. Sarjan käsikirjoitukseen on selkeästi panostettu, tarinankulku on mietitty huolellisesti, eikä näyttelijävalinnatkaan ole huonoimmasta päästä. Suosittelen ehdottomasti sarjan katsomista, mikäli vain aihe on kiinnostava!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti